facebook facebook
AINO JA JEAN SIBELIUKSEN KOTI

AINOLA MUSEONA

Ainola on kotimuseo, joka käsittää itse päärakennuksen lisäksi, talousrakennukset, saunan sekä noin neljän hehtaarin alueen puutarhoineen ja metsineen. Myös Aino ja Jean Sibeliuksen viimeinen leposija on täällä. Ainolan toimintaa museona tukee uudisrakennuksessa oleva viihtyisä kahvila, jossa järjestetään mm. esitelmätilaisuuksia ja kamarikonsertteja. Täällä toimii myös lipunmyynti ja myymälä, josta saa äänitteiden ohella Sibeliusta ja Ainolaa koskevaa kirjallisuutta sekä muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Kahvilan tiloissa pidetään myös pienimuotoisia näyttelyitä, jotka omalta osaltaan vaalivat ja elävöittävät Sibeliuksen ja Ainolan perintöä.

Ainola siirtyi kiinteistöineen ja kokoelmineen Suomen valtiolle vuonna 1972, kun Sibeliusten tyttäret myivät sen hyvin muodolliseen hintaan. Samassa yhteydessä perustettiin Ainolasäätiö vastaamaan Ainolan museotoiminnasta. Säädekirjan mukaisesti Ainolasäätiö huolehtii siitä, että Ainolan kodinomaisuus säilyy ja Sibeliusten jokapäiväiset elämänvaiheet ja kodin ystävällinen ja intiimi ilmapiiri korostuvat.

Ainolasäätiön perustajina olivat opetusministeriö, Sibelius-Seura sekä Aino ja Jean Sibeliuksen omaiset. Säätiön tarkoitus on ”…säilyttää Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Ainon omaa sukua Järnefelt, Järvenpään kaupungissa sijaitseva, Ainola-niminen koti mahdollisuuksien mukaan muuttumattomana ja sellaisena kuin se oli heidän eläessään sekä vaalia heidän muistoaan ja hoitaa heidän viimeistä leposijaansa Ainolassa.” Säädekirjan mukaan Ainolan omaisuutta ja asioita hoitaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava kahdeksanhenkinen hallitus, jonka jäsenistä kolme kutsuu Ainolasäätiö, kaksi nimeää Museovirasto, yhden Järvenpään kaupunki ja kaksi Sibelius-Seura. Viimemainituista toisen tulee edustaa Aino ja Jean Sibeliuksen jälkeläisiä.

Ainola avattiin museona yleisölle kesäkuussa 1974. Se on nykyisin Museoviraston alainen erikoismuseo, joka on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun. Vuosittain Ainolaan tutustuu noin 20 000-25 000 kävijää, suuri osa heistä ulkomaalaisia. Ainolan toimintaa ylläpidetään pääsylipputulojen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Taloudellista yhteistyötä on myös Järvenpään kaupungin kanssa.